Miten varautua sään ääri-ilmiöihin? Kansalaiskeskustelun suositukset Kotkasta

Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, helleaallot ja myrskyt, voimistuvat ja niitä esiintyy yhä useammin ilmastonmuutoksen myötä. Äärisäillä voi olla vakavia taloudellisia sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Viranomaistahojen lisäksi kansalaisilla ja muilla vapaaehtoisilla on tärkeä rooli sään ääri-ilmiöihin varautumisessa.

Safer Climate oli vuoden 2023 toukokuussa mukana Helsingin yliopiston LONGRISK-hankkeen järjestämässä kansalaiskeskustelussa, jossa pohdittiin miten varautua ilmastonmuutokseen ja sen myötä lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin. Tapahtumassa keskusteltiin sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista kotkalaisten elämään, ja käsiteltiin erityisesti kansalaisten sekä muiden vapaaehtoisten roolia ja mahdollisuuksia varautua ennalta näihin ilmiöihin. Keskustelussa syntynyttä tietoa käytetään Kotkan varautumistyöhön sekä tieteelliseen tutkimukseen. Yhteistyössä järjestämiseen osallistuivat myös Kotkan kaupunki ja Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimuskeskus. Tilaisuuteen osallistui kaupunkilaisten lisäksi varautumisen asiantuntijoita Kymenlaakson Pelastuslaitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Vapaaehtoisesta pelastuspalvelusta, ELYkeskuksesta, Kymenlaakson Sähköstä, sekä Kymenlaakson Kylät ry:stä.

Keskustelu oli avoin kaikille kiinnostuneille ja siinä hyödynnettiin World Café-menetelmää, jonka tavoite on luoda viihtyisä ja turvallinen tila keskustelulle. Pienryhmien ensimmäinen keskusteluosio keskittyi neljän eri sään ääri-ilmiön (tulvat, helleaallot, myrskyt, ja lisääntynyt lumentulo) riskeihin ja vaikutuksiin. Tilaisuuden toisessa osiossa mietittiin, miten kehittää yhteistoimintaa kansalaisten ja viranomaisten välillä, sekä miten tukea kansalaisten osallistumista varautumiseen yleisemmin.

Tilaisuuden pohjalta syntyi viisi konkreettista toimenpidesuositusta:

• Sään ääri-ilmiöistä ja niiden vaikutuksista viestiminen

Viranomaisten viestimistä sään ääri-ilmiöistä sekä omatoimisen varautumisen tärkeydestä tulee kehittää. Viestimisen pitää tavoittaa tehokkaasti eri väestöryhmät. Viestinnän tulee olla mahdollisimman kohdennettua, ja kiinnittää eritystä huomiota kaikista haavoittuvaisimpiin väestöryhmiin sekä eri kieliryhmiin.

• Varautumisesta vastaavien viranomaisten sekä asukkaiden ja vapaaehtoisten yhteistyön tiivistäminen

Eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen vaatii tehokkaan viestinnän lisäksi myös aktiivisten paikallisjärjestöiden vahvan osaamisen hyödyntämistä. Kaupungin asukkailla on myös paljon arvokasta tietoa esimerkiksi asuinaluekohtaisista riskeistä sekä haavoittuvimmista ryhmistä. Kotkan kaupungin tulee jalkautua eri kaupunginosiin ja olla aktiivisesti yhteydessä kansalaisiin esimerkiksi eri tilaisuuksien sekä yhteisten harjoitusten keinoin. Näin viranomaiset voivat viestiä omista tarpeistaan ja toivomuksistaan varautumisen kehittämisen suhteen, sekä toisaalta kuulla ja huomioida paikallisten tarpeita.

• Kaupunginosakohtaisten turvallisuussuunnitelmien luominen

Kotkan eri kaupunginosissa tulee tehdä kyläturvallisuussuunnitelmien kaltainen yksityiskohtainen kartoitus sään ääri-ilmiöihin liittyvistä riskeistä. Suunnitelman tulee laatia yhdessä vapaaehtoisten sekä kansalaisten kanssa. Vaikka turvallisuussuunnitelmien tarkka noudattaminen kriisin aikana saattaa olla haasteellista, suunnittelun vaatima yhteistekeminen luo turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Suunnitelman laatimisessa voidaan hyödyntää yhteisharjoituksia, puntaroivia keskustelutilaisuuksia, sekä uudenlaisia, kaupunginosakohtaisia, ilmastoturvallisuuskävelyjä (lisää kävelystä)

• Varautumiskeskusten perustaminen eri puolille Kotkaa

Varautumiskeskuksissa voisi olla varautumiseen ja sään ääri-ilmiöihin liittyvää tietoa tarjolla, sekä tärkeitä tarvikkeita kuten taskulamppuja, paristoja, ja vesikanistereita. Keskuksissa tulisi olla myös pelastusalan tai muiden varautumisesta vastaavien tahojen yhteyshenkilöiden tiedot. Varautumiskeskukset voisivat toimia nykyisten Kotkan kortellikotien yhteydessä. Myös yksittäisillä taloyhtiöillä voisi olla varautumiseen liittyvää tietoa sekä yhteisomisteisia tarvikkeita.

• Taloudellisten ja hallinnollisten resurssien turvaaminen pitkänjänteisen varautumisen tukemiseksi

Paikallisosaamisen ja varautumisen kehittämiseen tarvitaan tiedon lisäksi hallinnollista, operatiivista, sekä rahallista tukea. Kotkan tulee tukea paikallisjärjestöjä rahallisesti viestinnän sekä yhteistoiminnan kehittämiseksi. Yhteistyötä Kotkan kaupungin varautumisesta vastaavan valmiusryhmän ja kansalaisten sekä eri vapaaehtoisjärjestöiden kanssa tulee tiivistää. Tuen pitäisi olla jatkuvaa, ja perustua pitkän aikavälin varautumisen kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan vapaaehtoisten ja viranomaisten välisen yhteistyön sekä luottamuksen kehittäminen nähtiin tärkeänä. Osallistujien mukaan se edellyttäisi saman pöydän ääreen istumista, kouluttamista ja yhteisharjoittelua, tiivistä yhteydenpitoa sekä pitkäjänteistä yhteistyötä. Samoin kuin Kymenlaakson kylissä, myös Kotkan kaupunkialueilla olisi siis hyvä tehdä korttelikohtaiset suunnitelmat varautumiseen. Keskustelussa tuotiin esille myös korttelikohtaisten varautumispisteiden perustaminen. Nämä voisivat toimia esimerkiksi nykyisten korttelikotien yhteydessä. Varautuminen tulevaisuuden kriiseihin ennalta on usein hankalaa johtuen kriiseihin liittyvästä suuresta epävarmuudesta. Yhdessä miettiminen ja suunnitelman teko vahvistavat kuitenkin jo itsessään turvallisuuden tunteen syntymistä. Jo ennen kriisiä hiotulla toimivalla yhteistyöllä voikin olla jopa suurempi rooli kuin yksityiskohtaisella suunnitelmalla.

Tekstissä on otteita tilaisuuden loppuraportista, jonka pääset kokonaisuudessaan lukemaan täältä.

LONGRISK-hankkeessa kehitettiin viheliäisten ympäristökriisien strategista hallintaa suomalaisissa kaupungeissa vuosina 2020-2023. Voit lukea hankkeen politiikkasuosituksen täältä. Kiitos yhteistyöstä LONGRISK-hankkeeelle, muille kumppaneille ja Kotkan tilaisuuteen osallistuneille!

Kuva: Irina Wang